16 eläinystävää

Miten eläintyyppi määräytyy?

Lapsen vastauksista syntyy pisteet neljälle ulottuvuudelle: energia, lämpö, itsesäätely ja tunneherkkyys. Se, osuuko kukin pistemäärä tavanomaisen vaihteluvälin ylä- vai alapuolelle, antaa 2×2×2×2 eli kuusitoista yhdistelmää, joista jokaisella on eläimen nimi. Eläin on vain helposti muistettava nimilappu; todellinen tulos ovat aina sen alla olevat ulottuvuuspalkit. Viides ulottuvuus, uteliaisuus, värittää kuvausta mutta ei ratkaise eläintä.

Viisi ulottuvuutta

Energia kertoo, suuntaako lapsi voimansa ulos vai sisään. Lämpö kertoo, taipuuko hän mukautumaan muihin vai pitämään omasta mitastaan kiinni. Itsesäätely on kykyä suunnitella ja odottaa. Tunneherkkyys on sitä, kuinka hienovaraisesti lapsi asiat kokee. Uteliaisuus kuvaa taipumusta tuttuun tai uuteen. Kumpikaan pää ei ole toista parempi — nämä ovat suuntia, eivät paremmuusjärjestys. Missä ylälaidassa on vahvuus, siellä on vastaava alalaidassakin.

Mihin tämä opas nojaa

Ne viisi ulottuvuutta, joita KidType mittaa, ja tapa jolla lapsi vastaa, nojaavat lasten temperamenttia ja persoonallisuutta koskevaan tutkimukseen. Sen sijaan itse ryhmittelyä kuudeksitoista eläimeksi ei vahvista mikään tutkimus. Eläin on tapa tehdä pisteistä muistettavia; perusteltuja ovat sen alla olevat ulottuvuudet ja mittaustapa.

Alla olevat lähteet koskevat mittausmallia, vastausasteikkoja, pysyvyyttä ja tyypittelymallista luopumista. Ne ovat toimineet KidTypen pohjana — se ei tarkoita, että nämä työt vahvistaisivat KidTypen.

• Temperamenttimalli 3–6-vuotiailleRothbart et al. (2001), Child Development 72(5)
• Osioiden laadinta, CBQ:n lyhyt muotoPutnam & Rothbart (2006), Journal of Personality Assessment 87(1)
• Lasten «Little Six» -ulottuvuudetMervielde & De Fruyt (1999), HiPIC
• Itsearvioinnin kehitys iän mukaanSoto et al. (2008), JPSP 94(4)
• 3-portainen (7–9 v.) ja 5-portainen (10 v.) asteikkoMaćkiewicz & Cieciuch (2016), PPTQ-C, Frontiers in Psychology 7:498
• Kuvitettu pakkovalinta 3–6-vuotiailleRingoot et al. (2013), Berkeley Puppet Interview
• Miksi tulos esitetään tilannekuvanaRoberts & DelVecchio (2000), Psychological Bulletin 126(1)
• Ankkuriosioihin perustuva rinnastus seurantaa vartenKolen & Brennan (2014), Test Equating, Scaling, and Linking
• Miksi MBTI-tyylistä tyypittelymallia ei käytetäPittenger (2005), Consulting Psychology Journal 57(3)